Taas näin painajaisen, sen sama painajaisen minkä nään aina
Oon tyhjässä huoneessa ja kaikki tärkeät ihmiset ovat ympärilläni, sitten kaikki ne tärkeät ihmiset katoaa ja jään yksin tyhjään huoneeseen. Lysähdän maahan ja tuntuu että se vetää puoleensa, olen liian heikko noustakseni ylös, päässä jyskyttää ja koitan yhä uudelleen ja uudelleen nousta ylös en vain millään pääse.
Kun herään poskellani on kyyneliä, alan miettiä mitä jos oikeasti kaikkein tärkeimmät ihmiset katoaisivat ja jäisin ihan yksin paskaan elämääni. Silloin en oikeasti jaksaisi nousta ylös. Ja nyt sen vasta tajusin, että menetys on pahin pelkoni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti